Usein kysyttyä
Alla on joitakin usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen Urantiaan. Vastaukset eivät ole mitään virallisia kannanottoja, vaan lähinnä löyhän seulan läpäisseitä muutaman henkilön näkemyksiä, kuten he ovat asian ymmärtäneet. Kirjan sanoman syvin sisältö on hyvin moniulotteinen, ja kirja onkin tarkoitettu meille elämänikäistä opiskelua varten.
Jos listasta puuttuu sinua askarruttava kysymys, olet tervetullut lähettämään sellaisen Suomen Urantia-seuralle, esimerkiksi sähköpostilla tai käyttämällä www-sivujen palautelomaketta. Vastaamme parhaamme mukaan.
Urantia on meidän maapallollemme annettu, ja maailmankaikkeudessa tunnettu, universaalinen nimi (Urantia-kirja: sivu 1, kappale 1).
Emme oikeastaan tiedä. Kaikki Urantia-kirjan lukujen laatijat kuvataan Urantia-kirjassa kyllä tarkkaan, mutta todettakoon jo aluksi, että Urantia-kirjalla ei ole ketään ihmisperäistä laatijaa, vaikka tekstiin on sisällytetty myös, kautta maailman jo menneiden sukupolvien ihmisten korkeimpia käsityksiä ja ajatuksia, aina milloin se on ollut mahdollista. Kaikki teksti on annettua ilmoitusta meitä korkeammilta taivaallisilta olennoilta, jonka tietty ja tunnettu ihmisryhmä vastaanotti ja kirjasi ylös, ilmeisesti vuosikymmeniä pitkässä prosessissa, 1900-luvun alkupuolella. Urantia-kirjassa ei mainita yhtään ainoaa lähihistorian ihmistä nimeltä, josta syystä myöskään kielenkääntäjien nimiä ei ole siihen haluttu lisätä. Kirjan teksti on suuri käänteentekevä ilmoitus, muotoiltuna nykyihmisen ajattelutavan mukaisesti.
Heijasteen 2000/4 artikkelissa yksi ilmoituksen saajajoukon jäsenistä (W. Sadler) kertoo omakohtaista kokemustaan tästä pitkästä ilmoituksen antoprosessista. Samoin on saatavana vihkonen Erään ilmoituksen synty, joka kertoo Urantia-lukujen syntyhistoriasta. Myöskin artikkeli UAI Journalissa 2011-3 (C. Kendall), käsittelee samaa aihetta.
Alkuperäisteksti on englannin kielellä, ja tekstin koskemattomuutta halutaan suojella. Mainittakoon vielä, että kirjan englanti on laadultaan hämmästyttävän korkeatasoista. Voisi jopa sanoa, että siinä on hyödynnetty kielen lähes koko potentiaali sana- ja lauserakenteiden ja ilmaisun rikkaudessa. Tosin kyllä, kielen korkea taso aukeaa parhaiten vain kieltä todella hyvin taitaville. Tätä vasten ymmärtää myös, että kaikille kirjan kääntäjille tämä on ollut, paitsi määrällisesti niin myös laadullisesti valtavan suuri haaste. Ja kuten tiedämme, niin kaikki kielethän muuttuvat jatkuvasti, ja 1900-luvun alkupuolen alkuperäistekstistä saattaa löytää ilmaisuja, mitkä 2000-luvulla sanottaisiin ehkä jo vähän toisin. Mutta alkuperäisteksiiin ei silti ole haluttu puuttua.
Aihealue on laaja ja tietomäärä syvällistä. Mutta lyhyesti kerrottuna: maailmankaikkeuden rakenne ja hallinto, Luoja-ja jumaluuskäsitteet, elämämme tarkoitus, maapallomme historia, elämä maailmankaikkeudessa, filosofiasta, aidosta uskonnosta, jne. Lisäksi ilmoitus kattaa edellisen käänteentekevän ilmoituksen (Jeesuksen elämä ja opetukset) uudelleenesityksen, paljon, hyvin paljon tarkempana kuin historiamme sitä tähän mennessä tuntee. Meille annetuista Jumaluuden ja kosmologian ilmoituksista tämä on järjestyksessä viides, ensimmäisen tapahtuessa jo noin puoli miljoonaa vuotta sitten. Samoin tämä on ihmisille ensimmäinen koskaan kirjamuotoon puettu ilmoitus. Kirja haluaa selkeästi tuoda esiin myös Jumalan isyyden, siitä johtuvan poikauden ja ihmisten veljeyden käsitteet.
Kirjan sisältämät neljä osaa ovat:
Jopa asioiden kerrontatapa tuntuu Urantia-kirjassa usein ylivertaiselta, paitsi ilmaisultaan, mutta myös siksi, että se on, ei yhtään tietämätön, mutta täysin vapaa perinteisten käsityksiemme kahleista.
1. Keskusuniversumi ja superuniversumit
2. Paikallisuniversumi
3. Urantian historia
4. Jeesuksen elämä ja opetukset
Sen, että ihmisellä olisi aiempaa olemassaoloa tai että hän syntyisi maapallolle uudelleen, kirja kieltää selkein sanoin. Elämämme täällä lihallisessa hahmossa on kertaluontoista ja ainutlaatuista (esim. 1811:5).
Ihminen syntyy kyllä uudestaan, mutta ei enää lihallisena, eikä vauvana eikä maapallolle, vaan ylösnousemusmaailmoissa uudessa hahmossaan. Samoin rajan taakse siirtyneiden ihmisten yhteydenotot jäljellejääneisiin eläviin ovat ehdottoman poissuljettuja mahdollisuuksia (esim. 1680:7).
Maailmankaikkeus kuhisee elämää, ja monimuotoisuudessaan se ylittää kaiken mielikuvituksemmekin. Mutta nykykäsityksen mukaisista UFO-ilmiöistä kirja ei kerro mitään. Henkiolennot voivat matkustaa itse toi toisen kuljettamana jopa moninkertaisellakin valon nopeudella, kun taas materiaalia voi kuljettaa vain alle valonnopeuden. Kirja mainitsee ilmiöinä myös dematerialisoinnin ja antigravitaation, samalla kun se jättää monia asioita kertomattakin. Loppumattomasta olemassaolon kirjosta huolimatta maailmankaikkeudessa löytyy yhteistäkin; mm. vettä on kosmoksessa kaikkialla. Tosin vesi ja happi eivät ole kaikille elämän edellytyksiä, niin kuin ne ovat meille.
Ei ole! Kadotuksen käsite on vain elämän loppumista, aivan kuin sitä elämää ei olisi koskaan ollutkaan.
Sanaa Raamattu ei kirjassa esiinny, mutta monin paikoin kirja kyllä viittaa tuntemiimme ns. pyhien kirjoitusten kohtiin. Näihin lainauksiin viitatessaan kirja usein kuvaa ko. tekstin totuudellisuuden tai vääristyneisyyden määrää, ja ehkä sen syitäkin selittäen. Laajemmin tätä asiaa on käsitelty mm. Heijaste-lehtien 2007/3 ja 2007/4 kirjoituksissa.
Luonnolliset vaikeudet ja katastrofitkin kuuluvat elämäämme, mutta elämän kerran juurruttua planeetalle, sitä alkanutta elämää ei koskaan päästetä kokonaan sammumaan. Aikakausia toisensa jälkeen tulee kulumaan, mutta kaikkien evolutionaaristen maailmojen päämäärä on lopulta saavuttaa pitkälle kehittynyt valon ja elämän status.
Urantia-kirja käsittelee monia maailman uskontosuuntia, ja yleensä esittelee kustakin niistä niiden parhaan puolen. Mikään nykyisistä uskonnoista ei ole täydellinen, mutta tärkeimpänä kaikista uskonnoista kirja pitää ihmisen henkilökohtaista uskoa ja -uskontoa, jota paraskaan uskontoinstituutio ei voi korvata.
Syntiä ei ole sääntöjen, tapojen, lakien tai välttämättä edes omantunnonkaan vastainen toiminta. Yhteiskunnalla on oikeutetut norminsa, mutta ne eivät määrittele syntiä. Syntiä on vasta Jumalan tahdon vastainen toiminta, ja vielä niin, että on toiminut tässä tietoisesti ja tahallisesti Jumalan tahtoa vastaan. Syntiä ei voi periä, eikä sitä voi tehdä vahingossa tai tietämättään. Väärintekemistä on useaa astetta: on potentiaalista pahaa, erhettä, syntiä ja paatumusta. Paatuneisuus kasvaa, kun syntiä valitaan yhä uudestaan ja uudestaan, jolloin henkilö voi jo alkaa kadottaa persoonallisuutensa hallintaa, ja myös kyky anteeksiannon vastaanottamiseen loittonee. Ei kuitenkaan ole olemassa syntiä, jota Jumala ei kykenisi antamaan anteeksi. Raja on vain vastaanottokyvyssä.
Sovitusoppi on kirjan mukaan lähes käsittämätön ja järjenvastainen ajatus, ja antaa jopa irvokasta kuvaa kaikkivaltiaasta rakkauden Jumalasta (75:9). Tällainen oppi pohjautuu muinaiseen primitiiviseen jumalkäsitykseen. Ristissä ei ollut mitään, mitä Isä olisi vaatinut, vaan ainoastaan sitä, mitä Jeesus niin auliisti antoi, ja mitä hän ei suostunut välttämään (2019:4). Tässä hän pääsi kokemaan ihmiselämän todellisuutta täysimääräisesti, joka vastaavasti antoi hänelle kykyä ymmärtää ihmisten moninaisia tunteita ja vaikeuksia. Ristinkuolemassa suurta ei ollut se kuoleman tosiasia, vaan paremminkin se suurenmoinen tapa, jolla hän kuoleman kohtasi ja se verraton henki, jossa hän sen teki (2017:7). Kirjassa todetaan myös, että ”Jeesuksesta tehtyjä kuvia ei voi kuin suuresti valittaa. Näillä Kristusta esittävillä maalauksilla on ollut turmiollinen vaikutus nuorisoon - - ” [1590:1].
”Jumala ei katso ihmiseen”. Jumalan edessä ja hengellisesti katsoen kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Kehittyvän maailman sivistyneisyysaste mitataan mm. sillä, miten hyvin naiset ovat saavuttaneet tasa-arvoisuuden miehiin. ”Ainoat maailmat, joissa sosiaalisia kerrostumia ei esiinny, ovat kaikkein alkeellisimmat ja kaikkein edistyneimmät maailmat” [792:5]. Fyysinen perimä ja elinolosuhteet voivat ihmisillä olla – ja ovatkin – epätasa-arvoisia, mutta sen vaikutus on ajallisuudessa kovin lyhytaikainen, eikä se jatku enää täältä lähdettäessä. Vähemmistökysymykset eivät suoranaisesti kuulu Urantian aihepiiriin, koska ne ovat paremminkin kehittyvän yhteiskunnan sosiaalisia ja poliittisia ratkaistavia asioita. Mutta sitä kirja pitää kyllä tärkeänä, että meitä ihmisiä kasvatetaan erilaisuuden näkemiseen, hyväksymiseen ja suvaitsevaisuuteen. Tämä oli esimerkiksi yksi niistä syistä, miksi mm. ihmisrodusta haluttiin meillä kehittyvän useita eri värejä (kuten punainen, keltainen, sininen, indigo, jne.) (esim. 726:2-7)
Ei ole olemassa tahoa, jolla olisi se muita oikeampi tai jokin virallinen tulkinta kirjan sisällöstä! Edes Urantia-järjestöt eivät ole tässä asiassa yhtään sen auktoriteettisempiä kuin kirjan muutkaan lukijat. Kaikki voivat esittää omaa tulkintaansa ja keskustella näistä asioista lukuisissa eri foorumeissa, esim. Suomen Urantia-seuran ylläpitämällä keskustelupalstalla.
Ei ole. On kyllä ihmisiä, jotka mieluusti haluaisivat siitä oman virallisen uskonnon, mutta Urantia-liike on siitä aina kieltäytynyt. Eikä kirjan tekstikään puolla uuden uskonnon luomista tältä pohjalta.
Arvio on vaikea, mutta kirjaa on myyty maailmassa enemmän kuin miljoona ja suomenkielistäkin yli kuusituhatta. Kielikäännöksiä on parisenkymmentä. Muutama kieli on saatavilla vain sähköisesti, vielä ilman paperista kirjaa. Tähän suhteutettuna lukijoiden järjestäytymisaste on keskimäärin aika pieni, ehkä siksikin, että esimerkiksi seuran järjestämät lukijapalvelut ovat kaikkien vapaasti saatavilla, eikä edellytä seuran jäsenyyttä.
Urantia-kirjaa lukevat yhtä hyvin monet oppineet tiedemiehet kuin myös koulusivistystä vaille jääneet maallikotkin; samoin lukijoiksi on tullut ihmisiä kaikista maailman uskontokunnista ja roduista kuten myös Luojastaan vielä tietämättömiä tai sitä epäilleitä ateistejakin. Yhteisenä piirteenä heillä kaikilla on kuitenkin ollut varaukseton halu tietää yhä enemmän perimmäisten totuuksien alkulähteistä, johon Urantia-kirja tarjoaakin ihmiselle mitä ehtymättömimmän lähteen, kuvatessaan sitä ikuista, muuttumatonta, elävää ja alati paljastuvaa kosmista totuutta ja viisauden lähdettä, joka muovaa universumien universumia aikakaudesta toiseen, ja samoin sitä henkilökohtaista uskoa ja tapaa jolla ihmiset pelastuvat ikuiseen elämään. Toki kirja kertoo vielä hyvin paljon muutakin ihmistä kiinnostavaa, jättäen tilaa myös lukijan omalle ajatustyölle.
- Kirjakaupat, elleivät jo omista kirjaa, voivat sellaisen hankkia.
- Myös kirjastot, elleivät jo omista kirjaa, voivat sellaisen hankkia.
- Urantia-säätiön Suomen toimistosta.
- Sähköisesti voi Urantia-kirjaa lukea internetissä, lähes kaikilla käännetyillä kielillä. Samoin siellä on käytettävissä tehokkaita sanahakuun soveltuvia apuohjelmia.
Tekstin tekijänoikeudet omistaa Urantia-säätiö, joka on rekisteröity Chicagossa, Yhdysvalloissa. Säätiöllä on sivutoimisto myös Suomessa. Urantia-säätiö huolehtii kirjan saatavuudesta lukijoille.
- Urantia-säätiö huolehtii kirjan tekstin alkuperäisyyden säilyttämisestä, kielikäännöksistä, painatuksesta ja jakelusta ja kirjan myyntiin saattamisesta. Säätiöllä ei ole jäsenistöä, eikä se tavoittele taloudellista voittoa.
- Suomen Urantia-seura ry. on lukijapalvelujärjestö, jonka Urantia-kirjan lukijat ovat itse muodostaneet. Sen tehtävä on palvella kaikkia Urantia-kirjan lukijoita. Seura julkaisee lehteä, järjestää luentotilaisuuksia, ym. Seuralla on jäsenistö, johon kaikki kirjan lukeneet voivat liittyä. Myös Urantia-seura (säätiön tavoin) on voittoa tavoittelematon järjestö.
- Kansainvälinen Urantia-yhdistys (UAI) on kansallisten seurojen kattojärjestö. Sen jäsenistö on eri maissa toimivat kansalliset lukija-seurat, kuten esim. Suomen Urantia-seura ry. UAI järjestää mm. kansainvälisiä Urantia-kirjan lukijoiden konferensseja ja julkaisee kahta lehteä, joissa on lukijoiden kirjoituksia ympäri maailmaa.
Käytännössä yhteistyö ja erimielisyydet ovat aivan samalla tasolla, kuin missä tahansa ihmisten muodostamissa sosiaalisissa yhteisöissä; tässä suhteessa on tuskin mainittavaa eroa keskiarvoon. Sosiaaliset taidot on opittava, eivätkä ne hypähdä hengellisyyttä lukemalla. Mutta voisi sanoa, että edellytykset paremman oppimiselle ovat suotuisat, loppu on kiinni lähinnä itsestä – ja kärsivällisyydestä.
Nämä ovat lukijoiden omaa vapaaehtoistoimintaa. Urantia-seura ei näitä ryhmiä valvo, mutta rohkaisee kaikkia lukijoita osallistumaan johonkin ryhmään, tai perustamaan oman. Rajallisesti seura voi jopa tukea näiden toimintaa, esim. ilmoittamalla niiden yhteystietoja. Osallistuminen lukupiiritoimintaan on hyväksikoettu tapa kirjan opiskeluun, olitpa sitten vasta-alkaja, tai luet kirjaa jo 7:ttä kertaa. Ryhmä itse määrittelee oman toimintatapansa, mutta useat kokoontuvat esim. pariksi tuntia viikossa.
Kyllä toki! On jopa hyvä, että Urantia-kirjan lukijat kuuluvat mahdollisimman monenlaisiin muihinkin yhdyskuntiin, järjestöihin, luottamustehtäviin, virkoihin ja vastuullisiin tehtäviin. Näin toimien he voivat omalla esimerkillään ja viisautta noudattaen viedä saamaansa ilmoitusta eteenpäin ja toteuttaa sitä käytäntöön.